Kohti syksyä ja uusia tuulia.
Tämä vuosi on ollut melko penturikasta, niin meillä, kuin muillakin kasvattajilla. Pyhä birmayhdistyksen sivuilla on edelleen tarjolla paljon pentuja hyvistä yhdistelmistä. Saan olla iloinen ja tyytyväinen, että omat pentuni löytävät ihania koteja, joissa heidät hoidetaan kissoina ja myös täysivaltaisina perheenjäseninä! Kiitos siis kaikille kasvattieni omistajille! Toivon hartaasti, että pennut pysyvät terveinä ja elävät hyvän, pitkän elämän. Tähän mennessä on ollut kaksi sijoituskotia ja nekin ovat olleet varsin onnistuneita ratkaisuja. Flora tyttönen on nyt kolmas sijoitettu naaras. Kasvattajana näkee ja kuulee kaikenlaista, mukavinta on tavata erilaisia ihmisiä ja kuulla heidän, useimmiten kissamaiset tarinansa ja miksi juuri birma on se rotu, joka nyt kiinnostaa. Haasteena tässä kasvattajana on toki pitää rodun hyvä maine yllä ja kissojen luonne kohdillaan, unohtamatta upeaa ulkonäköä.
Terveys ja geenipooli onkin suurimpia haasteita birmojen parissa. Mutta täytyy aina itselleenkin muistuttaa, ettei täydellisen terveitä linjoja olekaan. Kukaan ei pysty terveistä yksilöistäkään, saamaan 100% varmuudella terveitä pentuja. Niin paljon me emme perinnöllisyydestä ja sairastamisesta tiedä. Onneksi olen saanut välttyä kissojeni sairauksilta ja kaikki omat kissani ja jälkeläiset ovat toistaiseksi pysyneet terveinä. Ja koska ihmisen silmä ei näe ”kissan sisälle” ja emme voi tietää onko kissallani ”hyvät” vai ”huonot” geenit, niin pitää jokaista yksilöä valitessa miettiä kissan yleistä elinvoimaisuutta ja suvunjatkamiskykyjä. Joidenkin tutkimusten mukaan nämä kaksi ominaisuutta ovat melko ratkaisevia.
Roturisteytysprojekti etenee, ja Pupulle hyväksyttiin erikoisastutuslupa Kissaliitolta. Uroksena on komea Tarmo poika, johon sain tutustua jo kun se oli pikkuinen pentu. Tarmo on Johanna Sipola-Mäkisen (Lofanna) kasvatti, kahden tuontikissan yhdistelmästä. Tarmossa on ominaisuuksia, jotka sopivasti voisivat paikata Pupun ”puutteita” ja luonne on aivan ihana! Tarmon isä, Greger on sylikissa ja oikea perinteinen kollinrotkale, kiltti, elämästään nauttiva komean kokoinen poitsu. Tarmon emosta kerrotaan, että on vilkas, kaikessa mukana hyörivä, rohkea, ehkä jopa vähän koiramainen luonteeltaan.
Mutta tarkemmin tästä lisää, kun ja jos saadaan astutus onnistumaan ja pennut syntyvät.
